THT ry:n kotisivut löytyvät osoitteesta
Uusimmat uutiset
Etsi sivustolta
Paltamon täystyöllisyysmalli- pakkotyötä vai työllistämistä
- Category: Artikkelit
- Published on Thursday, 22 December 2011 18:29
Paltamon täystyöllisyyskokeilu toteutetaan 2009-2012. Siinä on tarkoitus sijoittaa kaikki kunnan työttömät, myös ansiosidonnaisella päivärahalla olevat, työhön työvoimataloon tai yrityksiin. Palkkaus muodostuu niputtamalla etuudet yhteen, esimerkiksi yleinen asumistuki-toimeentulotuki-peruspäiväraha.
Mikäli hanke olisi toteuttettu kunnan hallinnoimana projektina, olisi kunnan omavastuu niin sanotuista varhe-eläkemaksuista noussut 50 000 euroa vuodessa. Tämän vuoksi perustettiin Paltamon työvoimayhdistys hoitamaan asiaa. Yhdistykseen kuuluvat Paltamon kunta, Paltamon JHL, Paltamon yrittäjät ja MTK-paltamo. Yhdistys toimii työnantajana Työtä kaikille- hankkeessa. Valtio on budjetoinut hankkeeseen vuosille 2009-2012 22 miljoonaa euroa.
Hankkeessa työttömät sijoitetaan yhdistyksen ylläpitämään työvoimataloon tai yrityksiin. Mikäli työtön kieltäytyy sijoituksesta, häneen kohdistuu sama sanktio kuin työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjälle. Tässä kohdin ainakin pakkotyön merkit täyttyvät. Paltamolaiset yleisen asumistuen saajat ovat myös eriarvoisessa asemassa muihin asumistuen saajiin nähden, koska heidän on etuuden vastikkeeksi tehtävä töitä.
Paltamon mallissa noudatetaan tessin mukaista palkkausta, mutta tähän ovat SAK ja JHL luoneet oman "työkeskusten ja sosiaaliseksi yritykseksi muuttuneiden työkeskusten" työehtosopimuksen. Tässä alin tuntipalkka voi olla jopa 0,40 euroa.
Kosti Takalan gradussa Paltamon täystyöllisyyskokeilu osana aktiivista työvoimapolitiikkaa- taloudellisten vaikutusten arviointia, on pohjana käytetty mm. työvoimayhdistyksen tasekirjaa tilikaudelta 2010. Siitä ilmenee seuraavaa: kokonaiskulut 2009 olivat 1,78 miljoonaa euroa ja 2010 3,61 miljoonaa euroa. Suurimman osan muodostivat henkilöstökulut, 1,5 ja 3,16 miljoonaa, johon siis sisältyvät aiemmat työttömyysturvaetuudet, toimeentulotuki sekä asumistuki. Siten todelliset kustannukset aiheutuvat työvoimatalon muun henkilöstön palkoista, työttömien kannustuslisistä sekä ostopalveluista. Suorista tuotoista ei uskalla tasekirjan perusteella arvella mitään, sillä niitä on vuodelle 2010 merkitty tasan 200 000 euroa, mikä vaikuttaa hyvin epäilyttävältä.
Säästö kelan vuonna 2010 maksamien työttömyysturvaetuuksien kokonaismäärästä on vähentynyt 150 euroa asukasta kohti ja asumistuki 20 euroa. Tämä tarkoittaa 0,6 miljoonaa. Säästöt jäävät siis melkoisesti työvoimatalon 3,16 miljoonan euron henkilöstökustannuksista. Takalan mukaan kokeilua ei voida pitää kannattavana eikä sitä voi suositella. Kuitenkin mikäli kokeilusta ei aiheudu kuin harmia, tiedetään ainakin mitä ei kannata tehdä.
Myös THL seuraa useiden seurantatutkimusten avulla hanketta. Niissä on todettu, ettei yhden luukun systeemi toimi, vaan iso osa työntekijöistä joutuu hakemaan toimeentulotukea. Työllistymisedellytysten parantaminen ja toisaalta työvoimatalolla tehtävän työn mielekkyys eivät ole toteutuneet.
Työvoimataloa luonnehditaan työpaikaksi, jossa ovat voimassa normaalin työpaikan velvoitteet, mutta oikeudet puuttuvat. Tekijöiltä puuttuu mielekäs työ.
Tämä tulos ei yllätä. Paltamon mallin luoja ja nykyinen toiminnanjohtaja Anne Huotari on sosiaalipoliittisen yhdistyksen ja HYVAn seminaarissa (9.2.2009) sanonut, että jokaiselle etsitään sopiva työ ja jos sellaista ei ole työvoimatalossa tai muualla, se tehdään. Hän onkin räätälöinyt työpaikan, missä mies kirjoittelee blogiaan tai perheenäiti hoitaa omia lapsiaan perhepäivähoitajan apurina.
Kosti Takala kertoo entisen toiminnanjohtajan, Pölkky-Pieskan todenneen ilmiselvän tosiasian, ettei yrityksistä edes voi löytyä työtä Paltamon kokoisella paikkakunnalla.
Paltamon täystyöllisyysmallissa kyseenalaista onkin, miten työttömät syyllistetään ja pakkosijoitetaan keksittyihin töihin, oikeita kun ei ole.
