Kaleva uutisoi (8.12.2011) "Työllistämisestä saisi jättisäästöt". Kestävän kehityksen keskusta pyörittävän Yritetään yhdessä -yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Vaaraniemi laski, että heidän työllistämismallillaan tulisi kaupungille moninkertaiset säästöt. Niinpä, mutta verovaroista toiminta kustannetaan, joten todellisia säästöjä ei ole, vaan valtio maksaa toiminnan.
Kestävän kehityksen keskuksen malli on, että otetaan palkkatuella töihin ja sijoitetaan yrityksiin. Tässä taas yksi keino tehdä työttömillä kauppaa. Törkeintä on, kun rekrytointifirmat järjestävät niin kutsuttuja työvalmennuksia TE -toimiston avustuksella, niihin sijoitetaan työttömiä peruspäivärahalla. Kurssitettavat myydään yrityksille työvoimaksi noin tuhannella eurolla kuussa. Raha liikkuu rekrytointifirman ja yrityksen välillä, työntekijä ei saa yhtään mitään. Tämä käytäntö on yleistä ja TE -toimisto on touhussa mukana.
Kestävän kehityksen keskus kertoo tarjoavansa palkkatukityötä, harjoittelua ja työelämävalmennusta 200 henkilölle vuodessa. Olisi mielenkiintoista tietää, moniko näistä henkilöistä oikeasti työllistyy vapaille markkinoille.
Vaaraniemi ihmetteli, miksi asukastuvat harhautuivat perustamaan sosiaalisen yrityksen. Hänen mukaansa ne tarjoavat palveluita niille, jotka eivät kykene ostamaan niitä muualta. Missä näin on sanottu? Olen tutkinut eri yhdistysten perustamia kotipalveluita ja niissä ei ole mitään rajoitusta, kuka niitä voi ostaa. De minimis -säännös rajoittaa palkkatukien maksamisen yhdistykselle 200000 euroon / 3 kalenterivuotta. Tämä sen takia, ettei työllistämistuilla vääristetä muuta yritysten välistä kilpailua. Yritysten perustaminen onkin vain tapa kiertää lakia eli voimassa olevaa de minimis -säännöstä. Työministeriössä on tutkinnan alla näitä oululaisia yhdistyksiä, jotka kikkailemalla kiertävät lakia, tuloksia toivottavasti tulee pian. Sen sijaan, että kehitellään malleja, joilla lakeja kierretään, voisi keskittyä järkevämpään työllistämisrahojen sijoittamiseen. Kohteena esimerkiksi yritykset ja paikat, joissa työskentelystä on hyötyä.
Kaleva (8.12.) uutisoi myös, kuinka Raahen kaupunki poistaa nuorisotyöttömyyden sijoittamalla kaikki nuoret työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun. Ihan kiva, tilastot siistiytyvät ja työt hoituvat; kukaan ei vain maksa palkkaa. Nyt kun nuorisotakuu on suunnittelun alla, tulisi eri tahojen pitää huolta, että nuorten hyväksikäyttö ei yleisty. Opiskelu-, oppisopimuspaikka ja palkkatyö ovat ne keinot, jolla nuoret saavuttavat paikkansa yhteiskunnassa.