Työmarkkinoiden väliinputoajat

Category: Kolumni

Created on Monday, 19 December 2011 21:24

Last Updated on Wednesday, 30 November -0001 00:00

Published on Thursday, 22 December 2011 19:26

Written by Kari Laurila

Työharjoittelu.  Työkokeilu.  Työelämävalmennus.  Kuntouttava työ.  Polku työelämään.  Aktiivinen työmarkkinapolitiikka.

Hyvää tarkoittavia termejä, mutta kirosanoja suurelle joukolle työttömiä.  Käytännössä ne tarkoittavat sitä, että määrätään tekemään työtä palkatta, tai korkeintaan 9 euron ylläpitokorvauksella.

Palkkatukeakin käytetään väärin.  TES:n mukaista palkkaa maksetaan, mutta työaikaa lyhennetään niin, että palkan maksuun riittää pelkkä palkkatuki.  Varsinkin kolmas sektori hyödyntää surutta tätä mahdollisuutta.  Aika moni yrityskin.

Nuorisotyöttömyydestä ollaan oltu erityisen huolissaan.  Kuitenkin eniten nuorille suunnattu aktiivitoimi, työmarkkinatuella työharjoittelu, työllistää kaikkein heikoiten.   Sitä tarjotaan yli 70%:lle nuorista, ja alle 13% heistä on työllistynyt.  Silti siitä on suunniteltu yhtä keinoa nuorisotyöttömyyden hoitamiseen.

Eräs fb -kaverini tiivisti asian näin: "Kun ravintola palkkaa työntekijän 500 euron kuukausipalkalla, ei yksikään tuomioistuin epäröi määrätä rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Jos sama yrittäjä ymmärtäisi ottaa ilmaisia työharjoittelijoita TE-toimiston suosiollisella avustuksella, häntä kehuttaisiin suureksi hyväntekijäksi".

Kaikki olisi hyvin, jos näistä toimenpiteistä olisi hyötyä työttömälle.  Mutta kun ei ole.  Tutkimusten mukaan kunnat ovat kyllä lisänneet aktivointitoimiaan työttömyyssakon uhalla, mutta suoria työllisyysvaikutuksia näillä toimilla ei ole ollut.  Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan kehnosti toteutetut aktivointitoimet ovat jopa lisänneet työttömien syrjäytymistä.

Työtön puolestaan joutuu pakon uhalla osallistumaan näihin aktiivitoimiin.  Muuten hän voi menettää työttömyysturvaetuutensa.  Kansainvälinen työjärjestö ILO määrittelee pakkotyön työksi, jota joutuu tekemään vastoin tahtoaan, palkatta ja rangaistuksen uhan alla.  Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.  Tässä on kahden lain välinen ristiriita; perustuslain ja työmarkkinatukilain.  Kumpihan on voimakkaampi, jos näitä asioita vietäisiin tuomioistuimeen?

Nämä välityömarkkinoilla työskentelevät henkilöt ovat muodostaneet uuden työväenluokan.  He eivät ole työsuhteessa, mutta eivät työttömiäkään.  He tekevät työtä, mutta eivät saa siitä palkkaa.  Tai sitten palkka on noin 1000,- /kuukaudessa, alle köyhyysrajan.  Näitä työhön sijoitettuja on yli 100 000.  Jotkut nimittävät niitä orjatöiksi.

Palkka (tai sen puute) ei ole ainoa ongelma.  Toisaalla kunnat keksivät lumetöitä näitä työttömiä varten säästyäkseen työttömyyssakoilta.  Toisaalla taas yritykset ja kunnat käyttävät sumeilematta hyväkseen tätä ilmaista työvoimaa.  Työministeriössäkin on vuosittain pari kymmentä ammattitaitoista, valmistunutta henkilöä harjoittelemassa.  Ulkoministeriössä paljon enemmän.  Yksi ongelma vielä on yritykset, jotka hankkivat näitä ilmaistyöntekijöitä hoitamaan ne ikävimmät työt.

Ongelmia on siis monenlaisia.  Näitä ongelmia ratkomaan ja välityömarkkinoilla työskentelevien etuja ajamaan perustettiin viime kesänä uusi yhdistys: Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry.  Toiminnalle oli tilausta ja suosio on ollut suuri.  Olimme keskustelemassa Aamu TV:ssä SAK:n edunvalvontajohtajan kanssa jo ennen, kuin yhdistys oli edes rekisteröity, eilinen artikkeli Sunnuntaisuomalaisessa aiheutti melkoisen hälyn.  SItä siteerattiin Uudessa Suomessakin.

Työministeriössäkin on herätty.  Se perustaa työryhmän tutkimaan, onko ilmaisen työn teettämisessä ongelmia ja tarvitaanko lansäädäntöön tarkennuksia.  Työryhmän jäsenesitykset on saatu, ja TEM:n hallitusneuvos Päivi Kermiseltä saamamme tiedon mukaan ryhmä asetettaneen tällä viikolla.  Varsinaisen työn se aloittaa tammikuussa.

THT ry on toiminut vasta puoli vuotta, mutta saanut jo paljon aikaan.  Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, toiminta on vasta alussa.  Selvyyden vuoksi mainittakoon, ettei järjestöä ole perustettu vastustamaan työharjoittelua tai kuntoutusta.  Sitä kyllä tarvitaan, nykytilanteessa sitä vain käytetään väärin ja sovelletaan jokaiseen.  THT ry ei myöskään ole vastustamassa ammattiyhdistystoimintaa, päinvastoin.  Kannustamme jäseniämme liittymään oman alansa liittoon, kun työpaikka vakinaistuu.  Mikään ei myöskään estä olemasta yhtä aikaa ammattijärjestön ja THT ry:n jäsen.

• < Prev
• Next >