Nuori ja onnellinen?

Category: Kolumni

Created on Thursday, 05 January 2012 15:23

Last Updated on Tuesday, 07 February 2012 12:34

Published on Thursday, 05 January 2012 15:23

Written by Eva Biaudet

Luemme joka päivä yt-neuvotteluja käyvistä yrityksistä. Tiedämme ihmisten lähtevän kotiin pettyneinä, huolissaan toimeentulostaan ja tulevaisuudestaan. Yhteiskunta ei ole läheskään oikeudenmukainen. Meidän on otettava asia vakavasti ja korjattava tilanne. Nuorisotyöttömyys on ajanut nuoremmat sukupolvet yhä haavoittuvampaan asemaan. Luulisi, että 1990-luvun lamasta olisi oppinut ainakin sen, että työ merkitsee paljon enemmän kuin turvallista toimeentuloa - työ tuo itseluottamusta, luo yhteisöllisyyttä ja mahdollistaa kehityksen.  Monet 1990-luvun nuoret eivät saaneet minkäänlaista jalansijaa työmarkkinoilla ja syrjäytyivät nopeasti. Tästä oppineena olemme ottaneet asian vakavasti myöhempien matalasuhdanteiden aikana, vaikka ne eivät ole olleet yhtä syviä. Mutta kehitys ei ole aina riittävän ripeää.

Suomessa ja Ruotsissa nuorisotyöttömyys on Euroopan korkeimpia, mutta asiasta ei ole keskusteltu tarpeeksi. Se on poliitikkojen vastuulla. Minun vastuullani. On oltava rohkeutta nähdä ja toimia. Jos nuoret työttömät eivät näy mediassa tai muilla vaikuttamisen forumeilla, suuri yleisö ei ymmärrä nuorisotyöttömyyden olevan ongelma, joka ei poistu iän myötä.

Vuonna 2008 miltei 60 000 nuorta oli työelämän tai koulutuksen ulkopuolella, kertoo tilastollinen tutkimus. Huolestuttavan suuri määrä 1990-luvun pitkäaikaistyöttömistä on yhtä samassa tilanteessa. Millainen on siis suojaverkkomme? Toimiiko se käytännössä?

Sosiaalinen turvajärjestelmämme kykenee huolehtimaan vain osasta nuoria. Kaikkein heikoimmilla ovat ne, jotka peruskoulun päätettyään eivät jatka opintojaan tai mene töihin. Syrjäytymisen riski on kolminkertainen verrattuna niihin, jotka ovat saaneet keskiasteen ammattikoulutuksen. Myös työttömyysriski on suurin vain peruskoulun käyneillä.

Edistääkö työnteko hyvinvointia? Aivan varmasti. Onnellinen arki vaatii jokaisen yksilön ponnistuksia. On tärkeää tuntea itsensä hyväksytyksi ja tarpeelliseksi. Myös nuorilla on oikeus siihen.

Ei ole epäilystäkään siitä, että kaikki perustuu koulutukselle. Uutta ajattelua edustava etsivä nuorisotyö on osoittautunut tärkeäksi. Myös panostus harjoittelupaikkoihin on lisännyt yhä useampien mahdollisuuksia päästä työelämään. Myös nuorison työpajat ovat uudenlaisia malleja, jotka ottavat huomioon kokonaisen ihmisen tarpeet. On muistettava, että yhteiset ratkaisut eivät sovi kaikille.

Meidän on uskallettava kohdata ongelmat. Löydettävä uusia keinoja. Varmistettava, että apu tulee ajoissa. Tämä koskee kaikkia – iästä riippumatta.

• < Prev
• Next >