Otsikon mukainen keskustelu on kovin laaja, mutta, jotta saataisiin edes jotain tolkkua kokonaiskuvaan, yritän tässä alustaa tätä asiaa - omiin kokemuksiini nojautuen. Lukija ymmärtänee, etten laita sanaa "työ" koko ajan lainausmerkkeihin, koska se olisi jo lukijankin kannalta väsyttävää. Joissakin tapauksissa viittaan työhön, joita todella on todentunut.

Muutamia faktoja:
1) TE-keskukset (jatkossa 'työkkärit') toimivat työnantajien käsikassaroina, eivätkä aja työllistettävän/työttömän etuja. Ehkä poikkeuksiakin on, mutta tuntuu, että ohjeistukset 'ylhäältä' ovat kaikille työkkäreille samat.
2) Työkkärit rikkovat, de facto, perustuslakia ja kv. sopimuksia pakottaessaan rangaistuksen uhalla työnhakijoita työhön esim. harjoitteluun tms. nimikkeillä. Pakotetaan harjoittelijoiksi töihin joista tiedetään jo alun alkaen, ettei kenellekkään heru vakinaista työsuhdetta. Jos ei ota työtä vastaan, on rangaistuksena työttömyyskorvausten menetys.
Työkkäreillä on siis tuomiovalta niinkuin millä tahansa tuomioistuimella, ilman että sen tarvitsee perustella päätöstään millään tavalla ja ilman että asianosaisella on mahdollisuus puolustautua. (Valitustiet koostuvat tuulimylly- ja kumileimasinsekoituksesta.)
3) Työkkärin ainoa tarkoitus ja tavoite on/näyttää olevan tilastojen kaunistaminen. Tai oikeammin, niiden joiden ohjeita joudutaan seuraamaan, tavoitteet ovat nämä.

ns. Työllistäjät:
- Rehelliset yritykset, jotka todella etsivät työntekijöitä. Vain 30% vapaista työpaikoista ilmoitetaan työkkärille. Näistäkin 30%:sta useat kuuluvat kategorioihin, joita luettelen alla.

- Yritykset, joilla ei ole minkäänlaista tarkoitusta palkata ketään vaan käyttää ilmaista työvoimaa hyväkseen ja mutkan kautta käyttää työkkärin kiristys-/pakotustoimintaa omien (ilmaisten) etujen ajamiseen. Nämä yritykset on helppo tunnistaa pienellä paikkakunnalla, jossa ihmiset tuntevat olosuhteet erinomaisen hyvin. Viranomaisille ei ole selvinnyt, että tämä vinouttaa markkinoita, vaan he löytävät tällaista ainoastaan työttömien toiminnasta.

- Yrittäjät, jotka perustivat ns. sosiaalisen yrityksen, jonka työt ovat täysin tehdasmaista ja jotka "valmentavat" työttömiä. Nämä yritykset käärivät kaikki voitot jättäen neljän tunnin "palkat" ja sivukulut yhteiskunnan maksettavaksi.

- Yritykset, jotka harjoittelijoilla tms. korvaavat/pyrkivät korvaamaan jo olemassa olevaa työvoimaa - sairaslomat, äitiyslomat, koulutuksesta johtuvat 'aukot', sesonkiapulaiset jne..

- Valtio. pahin hyväksikäyttäjä heti joidenkin kuntien ja "hyvän nimen omaavien järjestöjen" jälkeen. En viitsi vaivautua selventämään muuta kuin, että heidän motiivejaan ei kyseenalaisteta vaan he voivat huoletta käyttää hyväkseen mitä ryhmiä tahansa. Näkövammaiset, liikuntarajoitteiset - kaikki käy. Tosin nämä ovat myös yksityisellä sektorilla pop, koska heidän ilmaisen työn kautta saadaan lisäpisteitä.

- Yhdistykset, joiden ainoa päämäärä on pitää hyvät suhteet viranomaisiin (tottakai) sekä maksimoida vetäjien palkat, kilometrikorvaukset, päivärahat, muut edut sekä esim. TVY:n maksamat ulkomaan matkat. (Lue TVY:n lehteä niin tiedät.) Nämä yhdistykset toimivat työkkärin kautta tulevien negatiivisten vaikutusten pidennettynä kätenä, alistavat ja käyttävät mielivaltaa lannistaakseen vielä terveesti ajattelevat yksilöt (esim. ojien siivoukset ja pensaiden poistot ojista olivat "nenäkkäiden kyselijöiden" hommia täälläpäin), ainoana tarkoituksena saada tarpeellinen määrä jees-henkilöitä vuosikokoukseen, jotta siellä ei tapahtuisi yllätyksiä. (Julkaisen tästä dokumentoituja tapauksia, lähteiden kera, muissa kirjoituksissani.)

- Yhdistykset, joiden päämäärä on pitää hyvät suhteet viranomaisiin, ajaa työttömien etuja ja hallinnoida mahdollisiamman paljon yhdessä työttömien kanssa, asettaa yhteiset tavoitteet, auttaa työttömiä verkostoitumisen kautta, tuoda esiin jokaisen yksilön vahvimmat puolet jne.
Tällainen yhdistys estää nuorisoa saamasta väärää kuvaa yhteiskunnasta, estää syrjäytymistä => yksinäisyyttä => ajan myötä uhkaavaa alkoholin käyttöä => seurauksena alkoholismi, mahdollinen perheväkivalta sekä myöskin muita mielenterveydellisiä haittoja joiden hoitaminen tai hoitamatta jättäminen tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi.
Tällainenkin yhdistys on olemassa. Ainakin yksi. Jos joku tuntee toisen, olisi kiva kuulla.
En sitä tässä nimeä, koska tiedä häntä minkälainen viranomaisten Zeuksen Salama yhdistykseen heti ylihuomenna iskee?
_______________________________

No, tuossa yllä tuli aika paljon negatiivistä, joskin myös lopussa jotakin positiivistä. On helppo kritisoida, joten haluan myös antaa ratkaisumallin:

Lähtökohtana pitää siis olla työtön, ei työttömyyden ympärille rakennettu hallinto ja tämän/näiden jatkuva työllistäminen ja määrärahojen sekä resurssien kasvattaminen, joka maksetaan siitä, että "taas ollaan saatu tilastot kauniimmiksi..".

THT:n tavoitteisiin/vaatimuksiin tule lisätä monia asioita, joista esimerkkejä:
- Jokaiseen yhteiskunnan varoilla maksettuun seminaariin tai vastaavaan, pitää myös kutsua THT:n edustaja sekä alueen työttömien edustajia.
- Näille yllämainituille todellisille 'alan' asiantuntijoille on varattava aikaa puheenvuoroja ja kommentointia varten.
- Poistaa esteet, joilla työkkäri voi kieltää työttömien vapaaehtoistyön, kiristämällä taloudellisilla seuraamuksilla virkamiehen subjektiivisela päätöksellä. Eli asian "tutkinnan" ajaksi.

Minä itse esimerkiksi opetan maahanmuuttajille suomenkieltä vapaaehtoisena, mutta en saa tehdä sitä edes iltaisin, jollei työkkäri anna lupaa. Nyt minulla on lupa, koska olen työelämän valmennuksessa. Lokakuussa minun on tämäkin lopetettava, kun valmennus loppuu, mutta kun pääsen kahden vuoden kuluttua eläkkeelle, saan tehdä tätä vapaasti, vaikkapa päiväsaikaan.
Riittää siis, että luvan umpeuduttua, työvoimatoimiston virkamies epäilee minun jotakin opetustoimintaa harjoittavan. Hän pystyy välittömästi epäämään minulta työttömyyskorvauksen tutkinnan ajaksi (n. 2 kuukautta). Ihan vaikka piruuttain.
Tällaiset omalla nimellä kirjoittamiset laukaisee virkamiehissä kummallisia reaktioita, mutta en jaksa ottaa tästä murhetta, koska niitä on jo muutenkin aivan riittävästi.

Todettakoon vielä, että opetan vain sellaisia maahanmuuttajia, jotka ovat jo kurssinsa käynneet, mutta tarvitsevat vielä ohjausta ja/tai opetusta. Eli en kilpaile oppilaitosten kanssa (joiden ainoa tarkoitus on kerätä maahanmuuttajien avaustuksella ja tarpeilla, kouluille mahdollisimman paljon fyrkkaa).

Myöskin rintamamiesten ja -naisten auttaminen on kielletty. (Tai oli ainakin vuonna 2003 kun halusin muurata vielä hengissä oleville sotainvaliideille, heidän ostamista materiaaleistaan, pihagrillit.) Työtön ei saa tänä päivänä tehdä mitään tämän yhteiskunnan eteen, paitsi jos sattuu jollakin tavalla saamaan vängättyä luvan, jollakin verukkeella, työkkärin virkamieheltä.

Muita tavotteita:
- Suhtautuminen työttömiin niinkuin he olisivat jotakin vajaaälyisiä tahdottomia autettavia on loputtava.
Eri viranomaisten suhtautumeine ja jopa erilaisten ansojen rakentaminen on saannut aikaan sen, että *kaikki* työttömät tietävät, ettei kannata puhua mitään, ehdottaa mitään tai muutenkaan reagoida mihinkään kysymyksiin kuin vastauksilla "Vaikee sanoa." tai "Emmä tiijä."

- Viranomaisten täysin mielivaltainen harkintavalta on loputtava. Esimerkkinä vaikkapa paljon mainostettu "Paltamon malli". Mallissa ei ole ongelmana se, mitä näille työttömille onkaan hommiksi keksitty, vaan se, että Paltamon mallin hallituksessa eikä myöskään seurantaryhmässä ole yhtään työttömien edustajia. Ja kaikki hallituksessa istuvat, istuvat myös seurantaryhmässä.
Todellisuudessa työttömiä pitäisi olla puolet kummastakin kokoonpanosta.

- Koska työtä ei kertakaikkiaan ole, pitää sitä luoda. Luojina tässä asiassa ei tule olemaan hallinto, jotka eivät todellisuudessa asiaa tai asianosaisia eikä heidän suuntauksia ja kykyjä tunne, vaan työttömät itse.
Koska jokaiseen oikeuteen kuuluu myös velvollisuus, (sääntö joka tosin ei koske kaikkia virkamiehiä), tulisi asiassa edetä jotakuinkin tähän tapaan:

1) Työttömiltä kysytään "Mitä haluatte tehdä yhteiskunnan hyväksi?".
2) Työttömien ehdotukset tarkistetaan sikäli, ettei ne ole esim. kilpailulakien vastaisia tms.
3) Viranomaisilla ei ole päätösvaltaa asiassa, vaan heidän tehtävänään on laskea eri ehdotuksille budjetit, tehdä mahdollisia esittelyjä, kerätä faktoja, auttaa osuuskuntien perustamisessa, jne., eli se mitä virkamiesten kuuluukin tehdä. Palvella yhteiskuntaa ja sen kansalaisia.
4) Esitysten perusteella, siis eri budjettiesitysten perusteella tulee kansanvalittujen, siis kunnan- ja kaupunkivaltuuston tehdä päätökset. Esimerkkinä olkoon 'uuden puiston suunnittelu ja raivaaminen'. Tähän tarvitaan työkaluja ja kuljetuksia, tehtiin itse työ miten tahansa. Ja tärkeä on, että kunnan budjetista vastuussa olevat päättäjät päättävät tehdäänkö työ vai ei. Siitä ei siis päätä virkamiehet, jotka eivät ole millään tavalla kansanvallan edustajia.
Jos tämä päätöksenteko ja perehdytystyö on liian raskasta ja työlästä kansanvalituille, voidaan näihin tehtäviin valita työttömiä.
5) Koska työtön, tai ainakin se osa joka haluaa rakentaa yhteiskuntaa, tekee työtä yhteiskunnan kehittämiseksi, on työstä maksettava palkkaa. Vähimmäisvaatimuksen kunkin alan minimipalkka.

Lopuksi: Ne työttömät, jotka eivät halua rakentaa yhteiskuntaa, eivät minimipalkkaa ansaitse. Näin yksinkertaista se on.
Aktiviteetti yhteiskunnassa kiihdyttää rahan kiertoa sekä verotuloja. Rahan kierron lisäys luo puolestaan työpaikkoja. Itse aktiviteettien tulokset mahdollistavat myös mikroyritysten sekä osuuskuntien syntyä. Siis todellista ja kestävää työllisyytä.

Esimerkkejä voin antaa pyydettäessä, mutta epäilen, että tämä kirjoitus jo tällaisenaan on liian pitkä. "Heti aluksi haluan kiittää kaikkia..., jotka ovat tehneet valtavan työn"... lukiessaan näinkin pitkälle.

Henry